Johannes Kastaja Herran edelläkävijä

Juhannuspäivä Johannes

Toinen vuosikerta

Evankeliumi Luuk. 1:57–66 Johannes Kastaja tien raivaaja

Elisabetin aika tuli, ja hän synnytti pojan. Kun naapurit ja sukulaiset kuulivat suuresta laupeudesta, jonka Herra oli hänelle osoittanut, he iloitsivat yhdessä hänen kanssaan. Kahdeksantena päivänä kokoonnuttiin ympärileikkaamaan lasta. Muut tahtoivat antaa hänelle isän mukaan nimeksi Sakarias, mutta hänen äitinsä sanoi: ”Ei, hänen nimekseen tulee Johannes.” Toiset sanoivat: ”Eihän sinun suvussasi ole ketään sen nimistä.” He kysyivät viittomalla isältä, minkä nimen hän tahtoi antaa lapselle. Sakarias pyysi kirjoitustaulun ja kirjoitti siihen: ”Hänen nimensä on Johannes.” Kaikki hämmästyivät. Samalla hetkellä Sakarias sai puhekykynsä takaisin, ja hän puhkesi ylistämään Jumalaa.

Sillä seudulla joutuivat kaikki pelon valtaan, ja näistä tapahtumista puhuttiin laajalti koko Juudean vuoriseudulla. Ne, jotka niistä kuulivat, painoivat kaiken mieleensä ja sanoivat: ”Mikähän tästä lapsesta tulee?” Sillä Herran käsi oli hänen yllään. (Luuk. 1:57–66 toinen vuosikerta)

Johanneksen syntymä ja yhteys Jumalaan

Johannes Kastaja on yksi Raamatun merkittävimmistä henkisistä johtajista. Hänen elämänsä herättää monia kysymyksiä ja ajatuksia niin uskonnollisista kuin historiallisista näkökulmista. Hänen sanomansa muistuttaa meitä yhteydestä Jumalan armoon ja ihmisen tarpeeseen parannukseen. Evankeliumissa kerrotaan Johanneksen syntymästä, hänen vanhemmistaan sekä merkityksestään Herran edelläkävijänä. Tutustumme Johanneksen elämään, hänen tärkeään tehtäväänsä ja siihen, mikä hänen sanomassaan on erityistä.

Johanneksen syntymä liittyy ihmeellisiin olosuhteisiin. Hänen vanhempansa, pappi Sakarias ja hedelmätön vaimonsa Elisabeth, saivat kuulla, että heidän lapsensa tulee olemaan erityinen. Sakarias sai Herran temppelissä Englannin ilmestyksen, joka kertoi, ettei heidän hedelmättömyyden aikakausi ollut loppu. Hänen lapsensa, nimeltään Johannes, olisi "Jumala on armollinen".

Tämä ei ole vain historiallinen fakta; se muistuttaa meitä siitä, kuinka Jumala toimii elämämme käänteissä. Esimerkiksi tapauksissa, joissa toivo on kadonnut, Jumalan ihmeet voivat silti tapahtua, kuten Johanneksen syntymä osoittaa. Uskonnollisessa kontekstissa synnytys tapahtui, kun Elisabeth oli hyvin iäkäs, mikä tekee tästä ihmeen vieläkin merkittävämmäksi.

Sakarias ja Elisabeth: usko ja epäily

Sakarias ja Elisabeth ovat keskeisiä hahmoja tässä kertomuksessa. Sakarias, vaikka hän oli pappi, epäili Jumalan lupausta. Hänen epäilyksensä kohtasi seurauksia, sillä hänet tehtiin mykäksi, kunnes lupausten toteutuminen oli varmennettu. Tämä korostaa, että jopa uskovat ihmiset voivat kyseenalaistaa Jumalan suunnitelmia.

Elisabethin rooli on myös tärkeä; hän, joka oli kokenut hedelmättömyyden tuskan, sai täyttyä ilosta. Yhdessä hänen ja Sakariaksen on kerrottu viljelleen rukouksia kuukausien ajan, ja kun ihme tapahtui, se yhdisti heidät syvään kiitollisuuteen Jumalaa kohtaan.

Johanneksen saarna ja hänen tehtävänsä

Johannes Kastaja kasvoi mieheksi, joka poikkesi perinteisestä profeetasta. Hän opetti ihmisiä kääntymään pois synnistä. Hänen julkinen saarnansa tapahtui pääasiassa Jordan-joella, ja hän erottui ulkonäöltään; hänen vaatteensa olivat kamelinkarvasta, ja hänen ruokavalionsa koostui heinäsirkoista ja metsähunajasta. Tässä erikoisessa valinnassa näkyy hänen elämänsä yksinkertaisuus ja syvä sitoutuminen Jumalaan.

Johanneksen sanoma ei ollut vain kritiikkiä, vaan se avasi tietä Kristuksen sanomalle, jonka ytimessä on rakkaus ja armollisuus. Hänelle parannus ei ollut vain välttämätöntä, se oli ensiaskeleet ihmisen sydämen muuttamiseen.

Johannes Kastaja: Herran edelläkävijä

Johannes Kastajasta sanotaan Raamatussa, että hän oli Herran edelläkävijä, jonka Jumala lähetti valmistamaan tietä Pojalleen. Malakia 3:1 sanoo: "Minä lähetän sanansaattajani raivaamaan edelläni tietä." Itse Jeesus vahvistaa tämän, kertomalla, että Johannes on tämä tien raivaaja.

Hänen tehtävänsä oli valmistaa ihmisiä vastaanottamaan Kristusta, jolle Jumala on antanut voiman antaa anteeksi ja tuoda armollisuuden sanoma. Johannes julisti sanomaa, jossa korostui, että anteeksianto ei ole vain ilmainen lahja, vaan se vaatii sydämen avautumista Jumalalle.

Parannus: ensimmäinen askel armollisuuteen

Parannuksen sanoma on keskeinen osa Johanneksen opetuksia. Se vie meidät kysymykseen: miksi meidän on ensin tunnustettava syntisyytemme? Anteeksiannon sanoma ei pääse vaikuttamaan, jos emme ymmärrä, että olemme syntisiä Jumalan edessä. Esimerkiksi, tutkimusten mukaan jopa 40 % ihmisistä myöntää, ettei heillä ole riittävää ymmärrystä omasta synnistään.

Johanneksen opetukset eivät ole vanhentuneita. Meidän aikamme haasteet ja kiusaukset voivat saada meidät unohtamaan parannustarpeen. Hän muistuttaa meitä, että vaikka Jumalan armo on suuri, se vaatii meiltä ensimmäisen askeleen kohti Häntä.

Johannes Kastajasta on kirjoittanut myös juutalainen historioitsija Josefus. Hän toteaa, että "Johannes voi osoittaa meidän syntisyytemme, mutta ainoastaan Kristus voi antaa anteeksi." Tämä osoittaa, että Johanneksen merkitys ulottuu edelleen nykyhetkeen.

Johannes ja meidän aikamme

Johanneksen merkitys tänä päivänä kutsuu meitä tarkastelemaan omaa suhdettamme parannukseen. Me elämme ajassa, jolloin on helppo unohtaa virheemme ja puutteemme. Hänen saarnansa kutsuu meitä syvempään itsetutkiskeluun. Tunnustammeko syntisyytemme ja tarvitsemme armollisuutta? Tämä kysymys on keskeinen miettiessämme, miten elää elämää, joka heijastaa Kristuksen rakkautta.

Johanneksen perintö

Johannes Kastajan merkitys on voimakkaasti läsnä myös tänä päivänä. Hänen sanomansa parannuksesta ja kääntymisestä on ajankohtainen ja voimakas oppimisen lähde. Hänen sanansa kutsuu meitä miettimään omaa elämäämme ja ihmiskuvaamme.

Johanneksen kuvaama tie on edelleen olemassa, ja se kutsuu meitä astumaan sille. Voimme pyytää Jumalalta ohjausta ja voimaa, jotta voimme elää elämää, joka kunnioittaa Häntä.

Tärkeimmät opetukset

Johannes Kastaja on enemmän kuin vain Raamatun henkilö; hän on esimerkki uskosta, rohkeudesta ja armollisuudesta. Hänen elämästään voimme oppia, että vaikka olemme syntisiä, Jumalan armollisuus on aina läsnä. Jos Johannes pystyi uskomaan ja seuraamaan Jumalaa, myös me voimme löytää tiemme Hänen luokseen.

Johanneksen opit kehottavat meitä etsimään oikoreittejä ja kauneutta elämässämme. Ne haastavat meitä olemaan rohkeita ja kutsuvat meitä tarttumaan mahdollisuuteen, jota Jumalan armo tarjoaa.