Kahden maan kansalaisena lain ja evankeliumin valtakunnassa
- Erkki Viinikainen
- 24.7.
- 3 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 21.8.
Kahdeskymmenes neljäs sunnuntai helluntaista
Toinen vuosikerta
Evankeliumi Luuk. 12: 4-7 Kahden valtakunnan kansalaisena
Jeesus sanoi opetuslapsille: "Minä sanon teille, ystävilleni: Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin mutta joiden valta ei ulotu sen pitemmälle. Kuulkaa, ketä teidän tulee pelätä. Pelätkää häntä, jolla on valta sekä tappaa ihminen että syöstä hänet helvettiin. Niin, sanon teille: häntä teidän on pelättävä. Varpusia saa kahdella kolikolla viisi, eikö niin? Silti Jumala ei unohda yhtäkään niistä. Teidän jokainen hiuskarvannekin on laskettu. Älkää siis pelätkö. Olettehan te arvokkaampia kuin kaikki varpuset." ( Luuk. 12: 4-7 Toinen vuosikerta)
Maallinen ja hengellinen valta
Kristinusko tarjoaa syvällisen ja käytännöllisen lähestymistavan elämän johtamiseen. Erityisesti Martti Lutherin kehittämä "kahden regimentin oppi" auttaa meitä ymmärtämään, miten kristityt voivat elää lain ja evankeliumin valtakunnassa. Onkin tärkeää pohtia, mitkä ovat kristityn tehtävät ja velvollisuudet näissä kahdessa valtakunnassa.
Maallinen valta, tai esivalta, edustaa arkipäiväistä elämäämme ja yhteiskunnan sääntöjä. Esimerkiksi Suomessa, jossa on toimiva demokratia, lait suojaavat kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia. Kuitenkin, kuten Luther painotti, maallisen vallan tehtävä on rajoitettu; Jumala hallitsee hengellisen alan kautta. Hengellinen valta, evankeliumi, tuo mukanaan armon ja vapauden, jotka ovat olennaisia kristityn elämässä.
On tärkeää ymmärtää, että usko ja käytännön elämä eivät ole ristiriidassa. Kristitty elää lain alla, mutta voi myös nauttia hengellisen vallan lahjoista, kuten rauhasta ja toivosta, jotka evankeliumi tuo tullessaan.
Esivallan kunnioittaminen
Luterilaisen perinteen mukaan esivaltaa on syytä totella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Jumalan tahtoa tulisi unohtaa. Esivalta saa valtuutensa Jumalalta ja sen tehtävä on edistää oikeudenmukaisuutta ja rauhaa. OECD:n mukaan maat, joissa on vahva oikeusvaltio, kokevat keskimäärin 30% vähemmän väkivaltaa. Tämä osoittaa, kuinka tärkeää on kunnioittaa lakia ja esivaltaa.
Meidän on kyettävä erottamaan maallisen ja hengellisen vallan periaatteet. Esivallan ohjeet eivät saa rikkoa Jumalan käskyjä, ja meidän on oltava valmiita puolustamaan uskoamme, mikäli laki ja omat arvot ovat ristiriidassa.
Kahden regimentin oppi ja sen merkitys
Martti Lutherin kehittämä kahden regimentin oppi korostaa eroa maallisen ja hengellisen hallinnan välillä. Tämä oppi on avain ymmärtämään, miten kristityt voivat täyttää sekä maallisia että hengellisiä velvollisuuksiaan. Esimerkiksi laki ja rangaistus ovat välttämättömiä ajassa, jolloin ihmisen luonto on altis synnille. Toisaalta hengellisen elämän alueella evankeliumi tuo mukanaan armon ja vapauden.
Tämä tasapaino auttaa meitä elämään maallisessa maailmassa, pitäen yhtä aikaa kiinni hengellisistä arvoistamme.
Kristittyjen on tärkeää muistaa, että laki ei voi hallita hengellistä elämää. Hengellinen vapaus ei tarkoita lain hylkäämistä, vaan sen ymmärtämistä, miten molemmat ulottuvuudet voivat vuoro vaikuttaa. Kun kristityt noudattavat lain sääntöjä, he kunnioittavat Jumalan tahtoa. Evankeliumi ei säädä uusia lakeja, vaan ohjaa meitä olemaan kuuliaisia voimassa oleville säädöksille. Tutkimukset osoittavat, että yhteiskunnassa, jossa on hyvä järjestys, kirkko voi toimia vapaasti ja tehokkaasti.
Uskonnollinen vapaus ja yhteiskuntajärjestys
Uskonnollisen vapauden tunnustaminen on olennaista yhteiskunnassa. Kahden maan kansalaisena meidän on kyettävä toimimaan järkevästi ja oikeudenmukaisesti. Kristittyjen ei tule alistua maallisen lain alle, mutta on silti tärkeää kunnioittaa lakia silloin, kun se ei ole ristiriidassa Jumalan sanan kanssa.
Kristittyjen tehtävänä on vaikuttaa yhteiskuntaan omalla esimerkillään. Tämä tarkoittaa aktiivista osallistumista, kuten vaaleissa äänestämistä tai kansalaisjärjestöissä työskentelyä. Esimerkiksi vuonna 2022 Suomessa noin 72% äänioikeutetuista osallistui eduskuntavaaleihin, mikä osoittaa kiinnostuksen demokratiaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Jumalan hallinta sanan kautta
Jumala hallitsee myös sanallaan, mikä on tärkeä osa uskoamme. Hengellinen elämä, jolla on mukanaan rukous, pyhityselämä ja seurakuntayhteys, on elintärkeää. kaikki, mitä sanomme ja teemme, tulee peilata Jumalan tahtoa. Jumalan sana on ensisijainen ohjeisto, joka auttaa meitä täyttämään meille annetut tehtävät. Kun elämme sanan mukaisesti, vältämme riskejä, joihin voi liittyä maallisen ja hengellisen vallan sekoittumista.
Velvollisuudet kahden maan kansalaisena
Koska meillä on velvollisuuksia sekä maallisen että hengellisen vallan alla, on tärkeää tunnistaa, mitä nämä velvollisuudet ovat. Kristittyjen on ensisijaisesti tunnustettava Jumalan valtakunta, mutta kunnioitettava myös esivaltaa.
Kristityn velvollisuudet voivat sisältää:
Oikeudenmukaisuuden edistäminen: Huolehtiminen oikeudenmukaisuudesta niin yksityiselämässä kuin yhteiskunnassa.
Rukoileminen esivallan puolesta: Rukous on tehokas tapa osoittaa kunnioitusta esivaltaa kohtaan ja pyytää Jumalan ohjausta päätöksiin.
Osallistuminen yhteiskuntaan: Kristityt voivat osallistua yhteiskunnalliseen kehitykseen, esimerkiksi vaalikampanjoissa tai eri järjestöissä aktivoitumalla.
Evankeliumin jakaminen: Hengellinen valta leviää armona ja vapautena; siksi kristittyjen on tärkeää jakaa evankeliumia ympäröivässä yhteiskunnassa.
Viimeiset ajatukset
Kahden maan kansalaisena eläminen lain ja Kristuksen valtakunnassa on haastavaa mutta yhtä aikaa palkitsevaa. Kun tunnustamme molempien alueiden olemassaolon ja kunnioitamme niiden rajaa, voimme elää harmoniassa maallisten ja hengellisten velvollisuuksien kanssa. Martti Lutherin periaatteet tarjoavat meille selkeän tiekartan monimutkaisessa elämässämme. On ensiarvoista pysyä valppaina ja valmiina tottelemaan sekä Jumalaa että esivaltaa, ilman että nämä kaksi sulautuvat toisiinsa.
Lopuksi, meillä on tehtävä olla Jumalan valtakunnan edustajia. Kahden maan kansalaisena voimme paremmin ymmärtää tehtävämme molemmissa valtakunnissa.




Kommentit