Kanaanilaisen naisen usko ja toivo

Toinen paastonajan sunnuntai

Ensimmäinen vuosikerta

Evankeliumi Matt. 15:21–28 Rukous ja usko

Jeesus meni Tyroksen ja Sidonin seudulle. Siellä muuan kanaanilainen nainen, sen seudun asukas, tuli ja huusi: ”Herra, Daavidin Poika, armahda minua! Paha henki vaivaa kauheasti tytärtäni.” Mutta hän ei vastannut naiselle mitään.

    Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja pyysivät: ”Tee hänelle jotakin. Hän kulkee perässämme ja huutaa.” Mutta Jeesus vastasi: ”Ei minua ole lähetetty muita kuin Israelin kansan kadonneita lampaita varten.” Silti nainen tuli lähemmäs, heittäytyi maahan Jeesuksen eteen ja sanoi: ”Herra, auta minua!” Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Ei ole oikein ottaa lapsilta leipä ja heittää se koiranpenikoille.” ”Ei olekaan, Herra”, vastasi nainen, ”mutta saavathan koiratkin syödä isäntänsä pöydältä putoilevia palasia.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Suuri on sinun uskosi, nainen! Tapahtukoon niin kuin tahdot.” Siitä hetkestä tytär oli terve. (Matt. 15:21–28 Ensimmäinen vuosikerta)

Johdanto

Matteuksen evankeliumin luku 15 tarjoaa voimakkaan kertomuksen kanaanilaisen naisen epätoivosta ja uskosta. Tämä tarina herättää tunteita ja saa meidät miettimään, kuinka voimakasta toivo voi olla, erityisesti kun se yhdistyy uskoon. Jeesus kykenee näkemään ja ymmärtämään myös ne, joita yhteiskunta on syrjäyttänyt, ja tämä tematiikka korostuu naisen kohtaamisessa hänen kanssaan. Kun kanaanilainen nainen saapuu Jeesuksen luo ja pyytää apua tyttärensä puolesta, joka kärsii pahasti, voimme nähdä, kuinka epätoivo sekoittuu uskoon. Hän on valmis tekemään mitä tahansa tyttärensä hyväksi ja hänen uskonsa Jeesuksen kykyyn toimii hänen ohjenuoranaan vaikeina hetkinä.

Kertaustiedot ja konteksti

Miksi tämä kertomus on niin erityinen? Kanaanilainen nainen edustaa niitä, jotka ovat ulkopuolella – hän ei ole juutalainen, vaan pakanakansa, joka etsii apua ja turvaa. Tämä herättää kysymyksiä siitä, kenelle Jumalan armo on tarkoitettu. Jeesuksen alun torjuva vastaus muuttuu lopulta hyväksynnäksi, kun naisen usko ylittää alkupisteen ja antaa voimaa pitää kiinni toivosta. Tämä opettaa meille, kuinka usko voi muuttua käänteentekeväksi jopa vaikeimmissa olosuhteissa.

Naisen epätoivo ja rohkeus

Naisen ensisijainen pyyntö Jeesukselle on täynnä epätoivoa: "Jos vain saisin apua!" Hän ei vain pyydä, vaan esittää tuskallisen ja avoimen kysymyksen, joka kertoo syvästä äidillisestä rakkaudesta ja halusta suojella tytärtään. Kananilaisen naisen tarina tarjoaa meille esimerkin siitä, että usko voi olla voimakas voima, joka kannattelee meitä epätoivon hetkissä. Kun hän kääntyy Jeesuksen puoleen, hän osoittaa, että rakkaus voi ylittää pelon ja epävarmuuden.

Jeesuksen aluksi kylmä vastaus

Kun nainen ensimmäisen kerran pyytää apua, Jeesus vaikuttaa torjuvalta: "Ei ole oikein ottaa lasten leipää ja heittää sitä koirille." Tämä lause on herättänyt keskustelua, sillä se voi tuntua loukkaavalta. Kuitenkin, tämän sanonnan taustalla on jotain syvempää: se herättää naisen uskon ja saa hänet puolustamaan omaa arvoaan. Hän vastaa viisaasti: "Kyllä, Herra, mutta vieläkin koirat syövät muruja niiden isäntien pöydältä." Tällä vastauksellaan hän osoittaa, kuinka voimakas on hänen usko Jeesuksen kykyyn ja haluun auttaa.

Naisen vastauksen voima ja syvyys

Naisen vastaus Jeesukselle ei ainoastaan sulje pois hänen sanojaan, vaan vahvistaa myös hänen uskoaan. Mikäli tarkastelemme Jeesuksen sanoja uudelleen hänen näkökulmastaan, ymmärrämme, että hän ei sulkeudu ihmisten ja heidän tarpeidensa ulkopuolelle. Hän estää naista nyt, mutta vastauksen kautta avautuu tilaisuus syvempään uskoon. Nainen näkee, että Jumalan armo ylittää kulttuuriset rajat ja kaikki rajat, joita me itse asetamme.

Uskon merkitys

Jeesus sanoo naiselle: "Oi vaimo, suuri on sinun uskosi. Tapahtukoon sinulle, niin kuin tahdot," ja tyttärensä paranee. Tämä hetki on käännekohta; se osoittaa, että Jumalan armo on laajempi kuin usko, joka rajoittuu vain juutalaisiin. Naisen rohkeus ja usko ovat voittaneet vastustuksen. Hänen tarinansa korostaa uskon voimaa, joka voi muuttaa elämäämme. Kanaanilaisen naisen tapaus on esimerkki siitä, kuinka epätoivo voi muuttua voitoksi. Tämä on voimallinen muistutus meille kaikille: Jumala kuulee rukouksemme, vaikka emme aina heti saa vastauksia.

Uskon voima elämän koettelemuksissa

Elämän haasteet saavat meidät usein kyseenalaistamaan uskomme. Kanaanilaisen naisen tarina muistuttaa meitä siitä, että pystymme pitämään kiinni uskosta, vaikka apua ei tule nopeasti. Uskon voima voi kannatella meitä, kun kohtaamme vaikeuksia. Joissakin tutkimuksissa on todettu, että ihmisen henkinen voima ja usko voivat parantaa elämänlaatua merkittävästi.

Uskon kestävyys ja luotto Jumalaan

Haasteiden keskellä voimme tuntea, että apu on vain kaukainen haave. Kuitenkin kanaanilaisen naisen tarina opettaa meille, että Jumala on aina hänen kanssaan. Vaikka tie olisi kivinen, uskon kestävyys voi antaa meille voimaa jatkaa. Naiselle, ja meille kaikille, usko on avain, jonka kautta voimme kokea Jumalan huolenpitoa. Kanaanilaisen naisen kertomus Matteuksen evankeliumissa ei ole vain yhden naisen tarina. Se puhuttelee meitä kaikkia ja osoittaa, kuinka usko voi muuttaa elämämme suuntaa. Uskomme antaa meille voimaa jatkaa eteenpäin, vaikka elämä tuo eteen vaikeuksia.

Muutoksen mahdollisuus

Kanaanilaisen naisen tarina opettaa meille, kuinka tärkeää on kääntyä Jeesuksen puoleen epätoivon hetkellä. Hänen kykynsä parantaa ja muuttaa elämää tulee esiin juuri silloin, kun uskallamme luottaa häneen kaikessa. Tämä tarina muistuttaa rukouksen ja uskon tärkeydestä. Kun elämä koettelee meitä, meidän on hyvä pitää mielessä, että Jeesus on vastaus. Hänen läheisyytensä ja kyky auttaa ovat ympärillämme joka hetki.

Kanaanilaisen naisen kertomus Matteuksen evankeliumissa on inspiroiva esimerkki siitä, miten usko ja toivo voivat vaikuttaa elämässämme. Naisen tarina lupaa meille, että vaikka koemme viivästyksiä ja epätoivoa, voimme aina turvautua Jeesukseen. Hänen kertomuksensa tarjoaa toivoa ja rohkaisua, joka yltää myös tähän päivään.

Naisen usko ei ole vain vanha tarina, vaan se elää edelleen meissä. Joka kerta kun käännymme Jumalan puoleen rukouksessa, voimme löytää rauhan ja voiman. Olkaamme kuin kanaanilainen nainen: uskollisia ja kiitollisia Jeesuksen armolle ja avulle.