Kuka näki tyhjän haudan ja miten se vaikutti heidän uskoonsa?

Pääsiäispäivä

Toinen vuosikerta

Evankeliumi Joh. 20:1–10 Kristus on ylösnoussut

Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä Magdalan Maria tuli jo aamuhämärissä haudalle ja näki, että haudan suulta oli kivi siirretty pois. Hän lähti juoksujalkaa kertomaan siitä Simon Pietarille ja sille opetuslapselle, joka oli Jeesukselle rakkain, ja sanoi heidät tavattuaan: ”Ovat vieneet Herran pois haudasta, emmekä me tiedä, minne hänet on pantu.” Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät heti juoksemaan haudalle.

Miehet menivät yhtä matkaa, mutta se toinen opetuslapsi juoksi Pietaria nopeammin ja ehti haudalle ensimmäisenä. Hän kurkisti sisään ja näki käärinliinojen olevan siellä, mutta hän ei mennyt sisälle. Simon Pietari tuli hänen perässään, meni hautaan ja katseli siellä olevia käärinliinoja. Hän huomasi, että Jeesuksen kasvoja peittänyt hikiliina ei ollut käärinliinojen vieressä vaan erillään, omana käärönään. Nyt tuli sisään myös se toinen opetuslapsi, joka oli ensimmäisenä saapunut haudalle, ja hän näki ja uskoi. Vielä he näet eivät olleet ymmärtäneet, että kirjoitusten mukaan Jeesus oli nouseva kuolleista. Opetuslapset lähtivät haudalta majapaikkaansa. (Joh. 20:1–10 toinen vuosikerta)

Tyhjän haudan löytäminen

Johannes, evankelista, avaa meille eräänä aamuna tyhjän haudan tapahtumat, jotka ovat käänteentekeviä kristinuskon ytimessä. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme Magdalan Marian, Pietarin ja Johanneksen reaktioita tyhjään hautaan ja sitä, miten nämä reaktiot muokkasivat heidän uskoaan.

Aamun valjetessa Maria Magdalena suuntaa haudalle, jossa Jeesus oli haudattu. Hänen sydämensä on raskas, täynnä surua ja epätoivoa. Hän oli juuri menettänyt rakastamansa henkilön, ja nyt haudan näkeminen tyhjänä vie häneltä viimeisetkin toivon kipinät. Kun hän saapuu paikalle ja näkee tyhjyyden, tämä on sokki. Maria ei etsi vain lohtua, vaan hän haluaa varmistaa, että Jeesus on todella poissa. Hän kiiruhtaa takaisin kertoakseen Pietarille ja Johannekselle, että Jeesusta ei ole enää siellä.

Maria on yksi niistä, jotka kokevat syvintä surua. Monet ihmiset kokevat, että menetyksen kohdatessa he tarvitsevat tukea ympärillään olevilta – ja näin Maria tuntee.

Pietari ja Johannes saapuvat hautaan

Maria ei ole ainoa, joka riensi hautaan. Pietari ja Johannes juoksevat lähes kilpaa hautaa kohti. Johannes, nuorin opetuslapsista, on nopein ja saapuu ensimmäisenä. Hän kurkistaa hautaan, mutta epäröi astua sisään. Tämä hetki kuvastaa hänen mieltään: hän haluaa kunnioittaa tätä pyhää tilaa.

Pietari, rohkeana luonteena, astuu suoraan sisään. Hänen tutkimuskissaan ei ole vain uteliaisuutta; hän tuntee tarpeen ymmärtää tilanne, mikä on kriittistä uskon kannalta. Hän löytää hautakäärinliinat edelleen paikoillaan, mikä kertoo, että Jeesus ei vain kadonnut, vaan nousi ylös.

Kolme erilaista reaktiota

Kolme juutalaista opetuslasta reagoivat tyhjään hautaan kukin omalla tavallaan.

1. Pietari edustaa niitä, jotka kamppailevat uskon kanssa. Hän tutkii tilannetta, pohtii sen merkitystä, mutta epäilee. Hänen sisäinen kamppailunsa on ymmärrettävää, sillä Luukkaassa häntä kuvataan ihmettelemässä, joten hänen on vaikeaa omaksua yllä olevia tapahtumia.

   
   

2. Maria puolestaan on surua ja hämmennystä täynnä. Hänellä on vaikeuksia käsittää, mitä tapahtuu. Hän itkee haudan vierellä ja odottaa vastausta, ei vain menetykseensä, vaan myös uskoonsa.

   
   

3. Johannes näkee tilanteen rauhallisemmin. Hän ei katso vain tyhjää hautaa, vaan myös mahdollisuutta, jonka se tarjoaa. Hän uskoo ilman epäilyksiä ja tajuaa, että Jeesus on todella noussut kuolleista.

   
   

Mikä on sinun suhteesi uskoon?

Mihin ryhmään sinä kuulut?

Oletko ollut tilanteessa, jossa olet tuntenut suuria epäilyksiä, aivan kuten Pietari? Hänen reaktionsa tyhjään hautaan resonoi monen kanssa. suuri osa ihmisistä kokee epävarmuutta uskostaan elämän haasteissa.

Voitko samaistua Mariaan? Onko suru sokaisemassa sinua? Hänen alueensa on osuva esimerkki siitä, kuinka useimmat meistä kokevat yksinäisyyttä vaikeina aikoina – mutta toivo voi tuntua kaukaiselta.

Tai ehkä olet kuin Johannes. Olet havainnut tai kokenut jotakin, joka on syventänyt uskoasi. Esimerkiksi tilastot osoittavat, että monet, jotka ovat kokeneet henkilökohtaista kasvua, ovat löytäneet tarkoituksen uskostaan.

Pietarin sisäinen kamppailu

Pietari on analyyttinen luonteeltaan. Hän ei hyväksy ylösnousemusta kevyesti; hänen skeptisyytensä on tärkeä osa hänen uskomatkaansa. Hän haluaa ymmärtää ja purkaa asioita ennen kuin hyväksyy niitä.

On tärkeää muistaa, että epäily ja kysymyksellisyys ovat luonnollisia osia uskon matkalla. Pietarin halu kaivaa syvemmälle johtaa hänet hyvään lopputulokseen. Epäily voi auttaa syventämään uskoa.

Marian sydämen murhe

Maria on sydämeltään surullinen. Hän ei voi vielä käsittää, mitä tyhjään hautaan liittyy. Hänen kysymykset “Miksi?” ja “Onko toivoa?” ovat universaaleja.

Ajattele, kuinka usein voimme tuntea itsemme yksinäisiksi ja hylätyiksi vaikeiden aikojen keskellä. Marian tarina kutsuu meitä tarkastelemaan omaa henkistä matkaamme ja miettimään, kuinka voimme löytää toivon surun keskellä.

Johanneksen uskon syvyys

Johannes edustaa uskonnollista heräämistä – hetkeä, jolloin meille avautuvat uudet mahdollisuudet. Hänen kykynsä nähdä ja uskoa ylösnousemukseen on erityinen. Tämä usko, vaikka se ei olisikaan varmaa, on avointa.

Johanneksen tapa nähdä tyhjät käärinliinat opettaa meille, että usko ei ole vain kohtalo, vaan matka. Hän ymmärtää, että jokainen uskomme askel vie meidät lähemmäksi totuutta. Johannes oli primusoppilas opetuslasten joukossa.

Miten me voimme reagoida?

Miettikäämme, mitä usko merkitsee meille henkilökohtaisesti. Miten voimme vahvistaa uskoamme päivittäin? Pietarin kokemukset voivat auttaa meitä löytämään syvemmän yhteyden uskoon, mutta myös muiden tukeminen on arvokasta, kuten Maria teki.

Tämä usko perustuu kykyyn kuunnella, ymmärtää ja tukea toisiamme. Johanneksen tavoin pohtiminen uskomme syvistä asioista, kuten tyhjällä haudalla, voivat auttaa meitä selvittämään elämän haasteita ja löytämään vastauksia.

Lopuksi

Tyhjän haudan tapahtumat tarjoavat syvällisiä oivalluksia uskostamme. Maria, Pietari ja Johannes näyttävät meille, kuinka jokainen reagoi eri tavoin.

Usko ei ole vain henkilökohtainen polku; se on yhteisöllinen matka. Kun kohtaamme elämän haasteita, saamme voimaa toistemme tarinoista. Maria ei ollut yksin tyhjällä haudalla, vaan ympärillään oli muita, jotka etsivät, kysyivät ja uskoivat.

Seuraamalla tyhjää hautaa, sekä fyysisesti että henkisesti, voimme löytää toivoa ja uskoa – aivan kuten Maria, Pietari ja Johannes.

Tyhjällä haudalla on paikkansa jokaisessa sydämessä. Mikä on sinun tarinasi?