Kynttilänpäivä Simeon, Hanna ja Jeesus temppelissä

Kynttilänpäivä

Kolmas vuosikerta

Evankeliumi Luuk. 2:22–33 Kristus, Jumalan kirkkauden säteily

Kun tuli päivä, jolloin heidän Mooseksen lain mukaan piti puhdistautua, he menivät Jerusalemiin viedäkseen lapsen Herran eteen, sillä Herran laissa sanotaan näin: ”Jokainen poikalapsi, joka esikoisena tulee äitinsä kohdusta, on pyhitettävä Herralle.” Samalla heidän piti tuoda Herran laissa säädetty uhri, ”kaksi metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa”.

    Jerusalemissa eli hurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli Simeon. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen yllään. Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun. Hengen johdatuksesta hän tuli temppeliin, ja kun Jeesuksen vanhemmat toivat lasta sinne tehdäkseen sen, mikä lain mukaan oli tehtävä, hän otti lapsen käsivarsilleen, ylisti Jumalaa ja sanoi:

      - Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä,

      niin kuin olet luvannut.

      Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi,

      jonka olet kaikille kansoille valmistanut:

      valon, joka koittaa pakanakansoille,

      kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.

    Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin. ( Luuk. 2:22–33 Kolmas vuosikerta)

Kynttilöiden symboliikka

Kynttilänpäivä, jota juhlistamme 2. helmikuuta, on merkittävä kristillinen juhla, joka kytkeytyy vahvasti Jeesuksen esittelyyn temppelissä. Tämä juhlapäivä on saanut alkunsa keskiaikaisista perinteistä, jolloin kirkossa siunattiin vuoden aikana käytettävät kynttilät. Vaikka kynttilöiden siunaaminen on nykypäivänä harvinaisempaa, niiden symboliikka on pysynyt vahvana. Kynttilät edustavat Kristuksen valoa maailmassa; kirkolliset juhlat ovat erityisen herkkiä, kun alttarilla loistaa runsaasti kynttilöitä.

Kynttilöiden rooli kirkoissa on olennainen. Alttarilla on eri määrä kynttilöitä eri juhlapäivinä: arkisin sytytetään vain kaksi kynttilää, kun taas suurilla juhlapäivillä kynttilöitä on jopa neljä tai kuusi. Tämä kynttiläperinne symboloi Jumalan valoa, joka tuo toivoa ja rauhaa uskoville. Esimerkiksi Kynttilänpäivänä alttarilla voi olla jopa 20 kynttilää, mikä luo juhlavuutta ja kirkastaa tilaisuuden henkeä.

Kynttilänpäivän raamatullinen teema liittyy Jeesuksen esittelyyn temppelissä. Tämä hetki on tärkeä, koska se heijastaa Jumalan kirkastumista ja Hänen suunnitelmansa toteutumista ihmiskuntaa kohtaan. Kun Jeesus, nuori lapsi, saapuu temppeliin, Simeon, vanha ja viisas mies, tunnistaa Hänet odotetuksi Messiaaksi, jonka saapumista ollaan odotettu vuosisatojen ajan.

Simeon ja hänen sanansa

Simeon, joka oli saanut lupauksen Jumalalta, odotti Messiaan näkemistä ennen kuolemaansa. Kun hän näki Jeesus-lapsen, hän ylisti Jumalaa sanoen:

"Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut."

Tässä voimakkaassa lausunnossa Simeon yhdistää Vanhan testamentin profetiat Uuteen testamenttiin. Hän ei vain iloitse Messiaan saapumisesta, vaan muistuttaa myös ympärillään olevia, että tämä pelastus on tarkoitettu kaikille. Tämä on tärkeä sanoma. Lähes kaikki kiristilliset kirkot ympäri maailmaa juhlivat kynttilänpäivää ja sen merkitystä.

Hannan tarina

Temppelissä oli myös Hanna, vanha nainen, joka oli nuorena naimisissa, mutta hänen avioliittonsa kesti vain seitsemän vuotta. Luukkaan evankeliumissa kerrotaan, että Hanna oli 84-vuotias. Hänen koko elämänsä keskittyi Messiaan odotukseen, ja hän palveli temppelissä rukouksin ja paastoin. Tämä omistautuminen on vaikuttavaa; Hanna ei koskaan jättänyt temppeliä, ja hänen uskollisuutensa palkittiin, kun hän sai olla läsnä Jeesuksen esittelyssä.

Kun Hanna näki Jeesuksen, hän tiesi, että Jumalan kansan pitkä odotus oli päättynyt. Hän tunnisti Hänen, jonka vuoksi kaikki aikaisemmat profetiat ja odotukset olivat toteutuneet. Hannan riemu ja kiitollisuus olivat käsin kosketeltavia; hän kertoi kaikille, mitä oli saanut kokea, ja jakoi ilonsa ympärillään olevien kanssa.

Kynttilänpäivän merkitys tänään

Hannan ja Simeonin tarinat tarjoavat kauniin kuvan odotuksesta ja täyttymyksestä. Molemmat hahmot ovat esimerkkejä siitä, kuinka merkityksellistä on pysyä uskollisena ja odottaa Jumalan lupauksia. Odotuksen täyttäminen ei rajoitu vain henkilökohtaisiin kokemuksiin, vaan se muistuttaa meitä laajemmin yhteisön merkityksestä; monissa seurakunnissa ympäri maailmaa samankaltaiset odotuksen hetket yhdistävät uskovia

Vaikka kynttilänpäivän muoto on saattanut muuttua ajan myötä, sen taustalla oleva sanoma on edelleen tärkeä. Kynttilät temppelissä ja kirkoissa symboloivat edelleen valoa, joka tuo rauhaa ja toivoa elämäämme. Kynttilänpäivänä yhdistämme itsemme Jumalan valoon ja pelastukseen, joka on tarjolla kaikille.

Tämä juhlapäivä ei rajoitu vain historiallisten käytäntöjen juhlimiseen. Se kutsuu meitä syventämään omaa uskoamme ja miettimään, miten voimme jakaa Jumalan valoa ympärillämme. Vain vähemmistö seurakunnassa on aktiivisia yhteisön jäseniä, joten kynttilänpäivän työ voi innostaa monia osallistumaan ja jakamaan uskoaan.

Yhteenveto

Kynttilänpäivän sanoma Simeonin ja Hannan kautta korostaa valon ja pelastuksen merkitystä. Nämä kaksi henkilöä, jotka olivat uskollisia Jumalan palvelemisessa koko elämänsä ajan, muistuttavat, että odotus ja toivo ovat keskeisiä osia uskossamme.

Odotus ei ole vain passiivista; se on aktiivista osallistumista rukouksiin ja palvelukseen. Kynttilänpäivän kunniaksi voimme omistaa aikaa miettiä, miten voimme olla Jumalan valona toisten elämässä. Olkaamme rohkeita jakamaan valoa, erityisesti pimeinä aikoina.

Kynttilänpäivä on enemmän kuin vain muisto menneisyydestä; se on mahdollisuus luottaa tulevaisuuteen Jumalan lupauksille. Kuljeskellessamme kohti valoa, jonka Jeesus tuo mukanaan, saamme olla mukana tässä Jumalan suunnitelmassa.

Simeonin ja Hannan esimerkit muistuttavat meitä asioiden oikeasta tärkeydestä: Jumalan palveleminen ja luottamus Hänen suunnitelmaansa. Olkaamme valo pimeydessä ja edetkäämme meille annetussa tehtävässä, varmistaen, että Jumalan valo loistaa yllämme ja ympärillämme.

Muistakaamme, että kynttilänvalossa voimme löytää voimaa, toivoa ja rauhaa – asioita, joita Simeon, Hanna ja me kaikki kaipaamme matkallamme.