Nöyryys ja Jeesuksen esimerkki adventin sanomassa

Ensimmäinen adventtisunnuntai

Kolmas vuosikerta

Evankeliumi Luuk. 19:28–40 Kuninkaasi tulee nöyränä

Jeesus lähti toisten edellä nousemaan Jerusalemiin vievää tietä. Kun hän oli tulossa Öljymäeksi kutsutulle vuorelle ja oli jo lähellä Betfagea ja Betaniaa, hän lähetti edeltä kaksi opetuslastaan ja sanoi: ”Menkää tuolla näkyvään kylään. Kun tulette sinne, te näette kiinni sidotun aasinvarsan, jonka selässä ei kukaan vielä ole istunut. Ottakaa se siitä ja tuokaa tänne. Jos joku kysyy, miksi te otatte sen, vastatkaa, että Herra tarvitsee sitä.”

    Miehet lähtivät ja havaitsivat kaiken olevan niin kuin Jeesus oli heille sanonut. Kun he olivat irrottamassa varsaa, sen omistajat kysyivät: ”Miksi te viette varsan?” He vastasivat: ”Herra tarvitsee sitä.” He toivat varsan Jeesukselle, heittivät vaatteitaan sen selkään ja auttoivat Jeesuksen ratsaille. Kun hän sitten ratsasti, opetuslapset levittivät vaatteitaan tielle.

Jeesuksen lähestyessä sitä paikkaa, mistä tie laskeutuu Öljymäen rinnettä alas, koko opetuslasten joukko alkoi riemuissaan suureen ääneen ylistää Jumalaa kaikista niistä voimateoista, jotka he olivat nähneet. He huusivat:

      - Siunattu hän, kuningas,

      joka tulee Herran nimessä!

      Taivaassa rauha,

      kunnia korkeuksissa!

    Muutamat fariseukset sanoivat väkijoukon keskeltä Jeesukselle: ”Opettaja, kiellä opetuslapsiasi!” Mutta Jeesus vastasi: ”Minä sanon teille: jos he olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat.” (Luuk. 19:28–40 Kolmas vuosikerta)

Adventti

Adventti on erityinen aika, jolloin kristityt valmistautuvat joulun iloon ja Jeesuksen syntymän juhlaan. Tämä odotuksen aika tuo esiin tärkeän teeman: nöyryyden. Saarna 19:28–40 kuvaa Jeesuksen saapumista Jerusalemiin ratsastaen aasin selässä. Tämä vaatimaton saapuminen symboloi nöyryyttä, ja se kutsuu meitä miettimään omaa suhdettamme nöyryyteen.

Jeesus, kuninkaiden kuningas, valitsee nöyrän kulkuneuvon. Tällä hän viestittää, että hänen valtakuntansa ei nojaudu maalliseen ylpeyteen tai loistoon. Tänään pohdimme, mitä nöyryys merkitsee uskollemme ja miten voimme omaksua Jeesuksen esimerkin päivittäisessä elämässämme.

Nöyryys Jeesuksen opetuksessa

Nöyryys on keskeinen teema Jeesuksen opetuksessa. Evankeliumit korostavat, että Jeesus elää nöyrästi, mikä tekee hänestä ihanteellisen esimerkin seuraajilleen. Pietarin sanat, "Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon", muistuttavat meitä nöyryyden merkityksestä. Eri tutkimukset osoittavat, että kolme neljästä ihmisestä uskoo, että nöyryys auttaa parantamaan ihmissuhteita. Kun keskitymme nöyryyteen, voimme paremmin vastata toisten tarpeisiin ilman omaa etua.

Nöyryys avaa oven uskon syvyyksiin. Mutta miten voimme todella harjoittaa nöyryyttä omassa elämässämme? Nyky-yhteiskunnassa arvostetaan usein saavutuksia ja menestystä. Tämä voi viedä meidät kauas Jumalan sanasta ja nöyryyden polulta.

Nöyryys ja elämän käänteet

Kasvaminen nöyryyteen voi olla vaikeaa, mutta se auttaa meitä ymmärtämään oman elämämme rajallisuutta. Kun kohtaat haasteita, kuten työttömyyttä tai sairautta, nöyryys voi olla avain syvempien totuuksien ymmärtämiseen. Nöyryys liittyy vahvasti henkiseen hyvinvointiin; nöyrät ihmiset raportoivat 25 % enemmän tyytyväisyyttä elämäänsä. Nöyryys tarkoittaa luopumista itsekeskeisestä ajattelusta. Jeesus kutsuu meitä heittämään taakkamme hänen harteilleen, mikä voi johtaa todelliseen rauhaan sielussa.

Jeesus ei tullut maan päälle hallitsijana, vaan palvelijana. Hänen esimerkkinsä opettaa meille, että todellinen suuruus löytyy elämisestä toisten hyväksi. Kun tunnustamme rajamme ja pyydämme Jumalalta apua, voimme vastaanottaa armon, jonka hän meille tarjoaa.

Paavalin lause "Siksi enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa" korostaa nöyrän sydämen kykyä antaa tilaa Jumalan toiminnalle. Tämä on erityisen tärkeää, kun keskitymme omiin heikkouksiimme.

Nöyryys ja päivittäinen elämä

Nöyryys on käytännön ohjenuora elämässämme. Voimme kysyä itseltämme: “Miten voin palvella tätä ihmistä?” Nöyrä sydän keskittyy auttamiseen. Tämä on tärkeää erityisesti tänä aikana, kun monet kokevat eristyneisyyttä ja tukehtumista paineiden alla. Jeesus kutsuu meitä osallistumaan ihmisten elämään lempeydellä. Kun pyrimme elämään tällä tavoin, meistä tulee valon heijastajia, jotka tuovat toivon ja rauhan ympärilleen.

Yhteys nöyryyden ja uskon välillä

Nöyryys ja usko kulkevat käsi kädessä. Kun olemme nöyriä, voimme uskoa suurempaan voimaan kuin itse. Asiantuntijat korostavat, että nöyryys kytkee ihmisiä yhteen, luoden ihmissuhteita, joissa kunnioitus ja luottamus kukoistavat. Kun avaudumme köyhyytemme ja haavoittuvuuden kautta, ymmärrämme paremmin Kristuksen uhrausta ja hänen rakkauttaan meitä kohtaan. Adventin aikana Jeesuksen nöyryys muistuttaa meitä valmistelemaan sydämemme vastaanottamaan hänet. Nöyryys auttaa meitä valmistautumaan myös hänen paluuseensa.

Kun olemme nöyriä, olemme valmiita kuulemaan Jumalan äänen ja toimimaan hänen tahtonsa mukaan. Tämä voi tarkoittaa omien ambitioiden ja kunnianhimojen sivuuttamista voidaksemme palvella muita.

Yhteenveto

Nöyryys on elämän keskeinen osa, joka heijastaa syvintä uskoamme. Jeesuksen nöyrä saapuminen adventin sanomassa kutsuu meitä miettimään omaa suhdettamme nöyryyteen.

Nöyryys ei ole heikkoutta, vaan voimaa, joka mahdollistaa Kristuksen elävän meissä ja kehittää kykyämme rakastaa ja palvella muita. Kun muistamme, että Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon, voimme joka päivä elää nöyrästi ja antaa tilaa Kristukselle elämässämme. Nöyryys johtaa meitä rauhaan ja iloon, ja se voi olla tie, joka vie meidät Jumalan rakkauden syvyyksiin.