Palmusunnuntai ja Jeesuksen kuninkuus: Mitä opit sen sanomasta?

Toinen vuosikerta

Evankeliumi Joh. 12:1–8 Kunnian kuninkaan alennustie

Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus tuli Betaniaan, missä hänen kuolleista herättämänsä Lasarus asui. Jeesukselle tarjottiin siellä ateria. Martta palveli vieraita, ja Lasarus oli yksi Jeesuksen pöytäkumppaneista.

Maria otti täyden pullon aitoa, hyvin kallista nardusöljyä, voiteli Jeesuksen jalat ja kuivasi ne hiuksillaan. Koko huone tuli täyteen voiteen tuoksua.

Juudas Iskariot, joka oli Jeesuksen opetuslapsi ja josta sitten tuli hänen kavaltajansa, sanoi silloin: ”Miksei tuota voidetta myyty kolmestasadasta denaarista? Rahat olisi voitu antaa köyhille.” Tätä hän ei kuitenkaan sanonut siksi, että olisi välittänyt köyhistä, vaan siksi, että oli varas. Yhteinen kukkaro oli hänen hallussaan, ja hän piti siihen pantuja rahoja ominaan. Jeesus sanoi Juudakselle: ”Anna hänen olla, hän tekee tämän hautaamistani varten. Köyhät teillä on luonanne aina, mutta minua teillä ei aina ole.” (Joh. 12:1–8 toinen vuosikerta)

Jeesuksen saapuminen Jerusalemiin

Palmusunnuntai on kristillisen kirkkovuoden juhla, jota vietetään viikkoa ennen pääsiäistä. Se merkitsee tärkeää tapahtumaa, kun Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin ja herätti suurta huomiota. Hänen suosioonsa liittyi merkittäviä odotuksia, mutta samalla myös syviä ajatuksia alennuksen ja kuninkuuden suhteista. Tänä päivänä voimme kysyä, mitä tämä tapahtuma opettaa meille.

Jeesuksen saapuminen Jerusalemiin aasilla on merkittävä hetki, täynnä symboliikkaa. Kun ihmiset heiluttivat palmupuun oksia, he ilmensivät voiton merkkejä. Öljypuun oksat puolestaan symbolisoivat rauhaa ja toivoa. Tämä riemukas kulkue oli aikalaisten silmissä odotettu; monet uskoivat, että Jeesus olisi pelastaja.

Esimerkiksi, Jerusalemissa asui tuolloin noin 80 000 ihmistä, ja kulkueeseen liittyi joukko ihmisiä, jotka tunnustivat Jeesuksen Messiaaksi. Mutta, vaikka monet riemuitsivat, toiset näkivät hänet uhkana. Tämä kaksijakoinen tunnelma toi esiin kysymyksiä odotuksista ja todellisuudesta.

Elämää ja kuolemaa samassa hetkessä

Jeesuksen ajatukset eivät rajoittuneet hetken iloon. Juuri tämän saapumisen jälkeen hän alkoi puhua kuolemastaan. Tämä oli täysin vastoin ihmisten odotuksia Messiaaltaan. Kukaan ei voinut aavistaa, kuinka syvällinen merkitys hänen matkallaan oli. Itse asiassa, Jeesus ei saapunut kuninkaana, kuten monet odottivat, vaan hän halusi perustaa sydänten kuninkuuden. Hänen valtakuntansa ei ollut näkyvissä, eikä se ollut maallinen. Rakkaus ja armollisuus olivat hänen valtakuntansa peruskivenä.

Odotukset ja todellisuus

Kun ihmiset näkivät Jeesuksen, heidän odotuksensa olivat suuria. Tämä käy ilmi siitä, että kunnioitus ja tietoisuus Messiaasta olivat korkealla. Opetuslapset ja muut läheiset eivät kuitenkaan voineet täysin ymmärtää Jeesuksen viestiä ja kuoleman ennustuksia.

Jos olisimme olleet Jeesuksen aikana Jerusalemin porteilla, olisimme voineet kysyä: olisimmeko uskoneet perinteisiin vai olisimmeko seuranneet häntä, joka puhui ja toimi oudolla tavalla? Tämä kysymys herättää meissä pohdintaa, minkälaista luottamusta me tänä päivänä näemme itsessämme.

Jeesuksen kuninkuus sydämissämme

Palmusunnuntain sanoma haastaa meitä miettimään, mitä Jeesuksen kuninkuus tarkoittaa käytännössä. Jeesus ei halua olla vain opettaja; hän toivoo, että hän olisi todellinen kuningas sydämissämme. Hänen valtakuntansa on täynnä rauhaa, rakkautta ja totuutta.

Meidän on kysyttävä itseltämme: kuinka voimme toivottaa Jeesuksen tervetulleeksi sydämiimme? Voimme alkaa rukoilla ja miettiä käytännön tekoja, joilla elämme hänen opetustensa mukaan. Esimerkiksi, voimme ottaa aikaa päivittäin rukoilla ja, pieninä tekoina, jakaa rakkautta lähimmäisillemme.

Alennustie: Kunnian ja nöyryyden välinen jännite

Palmupuun ja öljypuun oksat symboloivat kunnian ja nöyryyden välistä jännitettä. Jeesuksen ratsastaminen aasilla merkitsi nöyryyttä, mutta se oli myös vallankumouksen symboli, joka haastoi aikakauden normeja. Hän ei vaatinut ylemmyyttä, vaan tarjosi elämänsä ja kuolemansa meille kaikille. Tämä dualismi kunnian ja nöyryyden välillä näkyy myös nykypäivänä. Monille menestys vaatii uhrauksia ja nöyryyttä. Jeesuksen tie kutsuu meitä löytämään voimaa heikkoudestamme ja kääntämään alennus voitoksi.

Kutsu toimintaan: Mitä seuraavaksi?

Palmusunnuntai ei ole vain muisto menneisyydestä; se on myös kutsu uskoville toimia tänään. Meidät haastetaan tutkimaan sydäntämme ja kysymään, onko Jeesus todella kuninkaamme. Osaammeko elää niin, että hänen valtakuntansa heijastuu tässä maailmassa? Kyse on myös itsetutkiskelusta. Voimme miettiä, mitä voimme tehdä vahvistaaksemme uskoamme ja antaaksemme Jeesuksen hallita sydämiämme. Kaikki alkaa meistä itsestämme.

Avautuva lähestymistapa

Kirkolliset seremoniat ja palmusunnuntain vietto voivat auttaa meitä ymmärtämään Jeesuksen merkitystä syvemmin. Ne tarjoavat mahdollisuuden kokea yhteyttä toisiin uskoviin ja jakaa kokemuksia. Yhteisön voima voi rohkaista meitä Jeesuksen kuninkuuden tiellä. Meidän on myös mietittävä, miten voimme valmistautua pääsiäisen suureen juhlaan. Minkä toimenpiteiden avulla varmistamme, että Jeesus voi hallita meitä syvemmällä tasolla?

Sen pohdintaa, mitä tämä merkitsee

Palmusunnuntai on mahdollisuus miettiä Jeesuksen kuninkuuden merkitystä. Hänen nöyryytensä ja rauhan viestinsä opettavat meille syvällisiä asioita: rakkaus ja nöyryys ovat tärkeimpiä. Avatkaamme sydämemme sille, että Jeesus on kuningas. Hän haluaa olla osa elämäämme. Miten me vastaamme tähän kutsuun? Ota hetki aikaa miettiäksesi tätä ja pyydä voimaa kuulla, mitä tämä merkitsee sinulle. Paljon odottaa, ja palmusunnuntai on ensimmäinen askel kohti pääsiäistä – voiton ja ylösnousemuksen juhlaa.