Viisi leipää ja kaksi kalaa

Neljäs paastonajan sunnuntai

Ensimmäinen vuosikerta

Evankeliumi Joh. 6:1–15 Elämän leipä

Jeesus lähti Galileanjärven eli Tiberiaanjärven toiselle puolen. Häntä seurasi suuri väkijoukko, sillä ihmiset olivat nähneet tunnusteot, joita hän teki parantamalla sairaita. Jeesus nousi vuorenrinteelle ja asettui opetuslapsineen sinne istumaan. Juutalaisten pääsiäisjuhla oli lähellä.

    Jeesus kohotti katseensa ja näki, että suuri ihmisjoukko oli tulossa. Hän kysyi Filippukselta: ”Mistä voisimme ostaa leipää, että he saisivat syödäkseen?” Tämän hän sanoi koetellakseen Filippusta, sillä hän tiesi kyllä, mitä tekisi. Filippus vastasi: ”Kahdensadan denaarin leivistä ei riittäisi heille edes pientä palaa kullekin.” Silloin eräs opetuslapsi, Simon Pietarin veli Andreas, sanoi Jeesukselle: ”Täällä on poika, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa. Mutta miten ne riittäisivät noin suurelle joukolle?”

    Jeesus sanoi: ”Käskekää kaikkien asettua istumaan.” Rinteellä kasvoi rehevä nurmi, ja ihmiset istuutuivat maahan. Paikalla oli noin viisituhatta miestä. Jeesus otti leivät, kiitti Jumalaa ja jakoi leivät syömään asettuneille. Samoin hän jakoi kalat, ja kaikki saivat niin paljon kuin halusivat. Kun kaikki olivat kylläisiä, Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Kerätkää tähteeksi jääneet palaset, ettei mitään menisi hukkaan.” He tekivät niin, ja viidestä ohraleivästä kertyi vielä kaksitoista täyttä korillista palasia, jotka olivat jääneet syömättä.

    Kun ihmiset näkivät, minkä tunnusteon Jeesus teki, he sanoivat: ”Tämä on todella se profeetta, jonka oli määrä tulla maailmaan.” Mutta Jeesus tiesi, että ihmiset aikoivat väkisin tehdä hänestä kuninkaan, ja siksi hän vetäytyi taas vuorelle. Hän meni sinne yksin. (Joh. 6:1–15 Ensimmäinen vuosikerta)

Kertomuksen tausta

Jeesuksen elämässä ja opetuksissa on monia tarinoita, jotka ovat koskettaneet ihmisiä sukupolvien ajan. Yksi vaikuttavimmista kertomuksista on se, jossa Jeesus ruokki viidellä leivällä ja kahdella kalalla tuhansia ihmisiä. Tämä tapahtuma, joka on tallennettu Johanneksen evankeliumissa (Joh. 6:1–15), ei ole vain ihmeellinen tarina vaan myös täynnä syvällisiä opetuksia ja merkityksiä.

Kun Jeesus oli maan päällä, hän vietti paljon aikaa opettaen ja parantaen sairaita. Hänen seuraajansa kerääntyivät usein suurina joukkoina hänen ympärilleen. Tässä kertomuksessa joukko oli niin suuri, että sen arvioitiin olevan noin 5 000 miestä, ilman naisia ja lapsia, mikä tarkoittaa, että totuus todennäköisesti ylitti 15 000 ihmistä. Erämaassa, ilman kunnollisia ruokatarvikkeita, ihmiset alkoivat tuntea nälkää. Jeesus huomasi heidän tarpeensa ja halusi auttaa. Hän käski ihmisten istua alas vihreälle nurmelle, mikä ei ollut vain käytännöllinen järjestely, vaan myös symboli rauhasta ja levosta, jonka Jeesus tuo mukanaan.

Jeesuksen ihmeellinen teko

Kuvittele se hetki, kun Jeesus otti viisi ohraleipää ja kaksi pientä kalaa. Hän kiitti Jumalaa ja alkoi jakaa leipää ja kalaa. Ajattele, että yhdestä pienestä ateriasta riitti kaikille tuhansille ihmisille. Jokainen sai niin paljon kuin halusi ja kaikki tulivat kylläisiksi. Tämä hämmästyttävä ihme kyseenalaistaa käsityksemme resursseista ja riittävyydestä. Kun kaikki olivat syöneet, Jeesus käski opetuslapsiaan keräämään tähteeksi jääneet palaset. Keräyksen jälkeen he löysivät yhteensä 12 täyttä korillista rippeitä. Tämä ei ole vain ruokkimiskertomus; se opettaa meille, kuinka Jumala huolehtii meistä ja kuinka mitään ei mene hukkaan hänen valtakunnassaan. Tällaisen yliluonnollisen tapahtuman ytimessä on voima, joka ylittää inhimilliset rajat.

Jeesuksen ja ehtoollisen yhteys

Kertomus viiden leivän ja kahden kalan ihmeestä on vahvasti yhteydessä ehtoolliseen. Jeesus, joka ruokki nälkäisiä väkijoukkoja, on myös se, joka tarjoaa ehtoollisen. Johanneksen evankeliumissa hän sanoo: "Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää koskaan ole janoissaan." Tämä lupaus tulee entistä merkityksellisemmäksi, kun tiedämme, että Jeesus ja hänen sanansa ravitsevat meitä hengellisesti.

Historia ja todisteet

On tärkeää ymmärtää, että tämä kertomus on enemmän kuin vain muisto; se on historiallinen todistus. Apostolit kertoivat siitä aikana, jolloin oli vielä runsaasti silminnäkijöitä, jotka pystyivät vahvistamaan tapahtuman. Raamatussa ei ole viittauksia, jotka kiistäisivät tämän tapahtuman todenperäisyyden. Tämä vahvistaa kertomuksen uskottavuutta ja merkitystä uskoville. Aivan kuten Jeesus käytti näitä yksinkertaisia elementtejä ruokkimaansa nälkäisiä, hän käyttää myös sanaansa ravitsemaan meidän sydämiämme. Hän antaa meille elämän leivän, joka täyttää sielumme ja tarjoaa iankaikkista elämää kaikille, jotka kääntyvät hänen puoleensa.

Syvällinen merkitys

Mitä tämä kertomus merkitsee meille päivittäin? Ensinnäkin se on muistutus siitä, että Jeesus on läsnä jokaisessa tarpeessamme. Hänen ihmeellinen ruokkimisensa osoittaa, että Jumalan voima voi ylittää ihmisen rajat. Se opettaa myös meille, kuinka tärkeää on jakaa omia resurssejamme. Jeesus käytti vain viittä leipää ja kahta kalaa, mutta vaikka hänen vieressään ei ollut puutetta, meillä on mahdollisuus jakaa edes pieni osa omastamme. Kertomus innostaa meitä miettimään, kuinka voimme jakaa omia resurssejamme, olivatpa ne aikaa, rahaa tai apua. Kun annamme jotakin, Jumala voi tehdä siitä suurta. Tilastollisesti on havaittu, että jopa pienet lahjoitukset tai avustukset voivat vaikuttaa merkittävästi avustettavien elämään.

Usko ja luottamus

Toinen tärkeä oppi on se, että meidän on uskottava ja luotettava Jumalaan, vaikka asiat näyttäisivät mahdottomilta. Tämä ihmeellinen ruokinta tapahtui yhdessä vaikeasta tilanteesta. Jeesus ei vain nähnyt ongelmaa, vaan hän myös tunsi ihmisten tarpeet ja vastasi niihin. Tämä kehottaa meitä luottamaan Jumalaan meidän omassa elämässämme. Kun kamppailemme näennäisesti ylivoimaisten ongelmien kanssa, voimme löytää apua ja rauhaa uskomme kautta.

"Sillä ei ihminen elä vain leivästä, vaan kaikesta, mitä Herra sanoo." Tämä Raamatun jae muistuttaa meitä, että hengellinen ravinto on yhtä tärkeää kuin fyysinen, ja elämän merkitys voidaan löytää Jeesuksessa.

Jeesuksen rooli elämän leipänä

Kertomus viiden leivän ja kahden kalan ihmeestä ulottuu yli fyysisen nälän. Se on opetus siitä, kuinka Jeesus on elämän leipä, joka tyydyttää syvimmät tarpeemme. Kun hän sanoo: "joka tulee minun luokseni, ei koskaan ole nälissään", hän lupaa meille rauhaa ja tyydytystä, jota maailma ei voi tarjota. Elämän leipä tarkoittaa myös sitä, että Jeesus antaa meille mahdollisuuden kohdata elämän haasteet. Kun me tulemme hänen luokseen, me saamme voimaa jakaa iloa ja toivoa myös muille.

Kutsumus jakamiseen

Kun Jeesus ruokki väkijoukkoa, hän ei vain antanut heille leipää; hän antoi heille toivon ja yhteyden. Kertomus haastaa meidät miettimään, kuinka voimme jakaa tätä samaa toivoa omassa yhteisössämme. Miten voimme olla elämän leipä niille, jotka ovat nälkäisiä, ei vain fyysisesti, vaan myös hengellisesti? Jakaminen on avain, joka voi vahvistaa yhteisöämme. Kun palvelemme toisia, voimme tuoda valoa ja iloa ympärillemme. Jokainen, joka on kokenut Jeesuksen rakkauden, voi olla väline jakamaan tätä rakkautta eteenpäin.

Yhteenveto

Kertomus viiden leivän ja kahden kalan ihmeestä on enemmän kuin vain historia; se tarjoaa meille arvokkaita opetuksia ja inspiraatiota elämäämme. Se muistuttaa meitä Jumalan huolenpidosta, maallisten ja hengellisten tarpeiden täyttämisestä, uskon merkityksestä ja jakamisen tärkeydestä.

Vaikka meillä voi olla vain vähän, Jumala voi tehdä siitä paljon. Olkoon tämä kertomus meille kannustimena uskoa suureen Jumalaan, joka voi tehdä ihmeitä, kun jaamme elämän leipää ympärillämme.

Kun olemme ravittuja hänen sanansa kautta, voimme antaa muille mahdollisuuden kokea elämän leipä, joka on Jeesuksessa Kristuksessa. Tämä on viesti rakkaudesta, yhteydestä ja toivosta, joka ylittää aikarajat ja kulttuuriset esteet. Olkaamme siis valmiita jakamaan ja osallistumaan Jumalan suurimpiin suunnitelmiin maailmassa.